EPS-materiaalista valmistetaan levymäisten eristeiden lisäksi lukuisia muita tuotteita. Tuoteryhmiä ovat esimerkiksi putki- ja laite-eristeet, perustusjärjestelmät, lämpöharkot, anturamuotit, askelääneneristeet, sandwich-elementtien eristeet, kellukkeet ja laituriponttonit sekä muotokappaleet ja kevyet täytteet. Kaikki tuotteet hyödyntävät EPS:n hyviä ominaisuuksia: helppoa työstettävyyttä, keveyttä, lämmöneristävyyttä, puristuslujuutta ja pitkäikäisyyttä.
Yleisimmin EPS-kattoeristeitä käytetään ontelolaatta-, TT-laatta- tai teräspoimulevyrakenteissa sekä uudis- että korjausrakentamisessa. EPS-kattoeristeet soveltuvat sekä tuuletettuihin että tuulettumattomiin yläpohjarakenteisiin. Tuuletetuissa rakenteissa käytetään yläpinnastaan valmiiksi uritettua EPS-kattoeristettä.
EPS-seinäeristeitä käytetään erityisesti kantavissa betoni-, harkko- ja tiilirakenteissa sekä betonisandwich-elementeissä, mutta markkinoilla on myös puu- tai metallirankaiseen pientaloon kehitettyjä tuotteita. Kuorielementtejä käytettäessä EPS-eriste pinnoitetaan ohutrappauksella. Ohutrappaus soveltuu niin uudis- kuin korjausrakentamiseenkin. Korjausrakentamiskohteissa EPS-eriste asennetaan vanhan kantavan julkisivurakenteen päälle, jolloin rakennuksen lämmöneristävyys paranee. Samalla paranee myös ulkonäkö.
Keväällä 2011 VTT:llä ja syksyllä 2012 Oulun yliopistossa tehtyjen routasuojauksen mitoituslaskentojen tuloksena routasuojaussuosituksia on muutettu. Tutkimuksissa käytettiin ensi kerran 3D-simulointia, joka osoitti vanhan perinteisin routasuojauskäytännön riittämättömäksi silloin, kun rakennuksen alapohja on hyvin eristetty eli kyseessä on matalaenergia- tai passiivitalo.
Rakennuksen lattian eli alapohjan toteutukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota suunnittelussa ja rakennusvaiheessa, sillä sitä on vaikea ellei mahdotonta korjata jälkikäteen. Rakennuksen alapohja kannattaakin tästä syystä toteuttaa passiivirakentamisen tasoisena, vaikka rakennus ei kokonaisuutena passiivitalo olisikaan. Lattian eristepaksuutta valittaessa tulee myös muistaa huomioida rakennukseen valittu lämmitystapa. Lattialämmitys nostaa laatan lämpötilaa ja lisää lämpöhukkaa maaperään, jolloin lattian eristepaksuutta tulee kasvattaa. Passiivitasoon eristetyssä alapohjassa eristepaksuuden kasvattaminen lattialämmityksen vuoksi ei ole tarpeen.